Historiaa

Kuusiston ja Empon historiaa

Kuusisto (ruots. Kustö, entinen Kuusluoto) mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä, kun katolisen kirkon piispa Maunu l päiväsi kirjeensä Kuusistossa 1295. Sitä, millainen asutus Kuusistossa siihen aikaan oli, ei tiedetä, mutta asuttu Kuusisto jo varmasti oli. Koko Kuusisto kuului piispan nautintaoikeuden piiriin ja jo 1300-luvulla Kuusiston asutus laajeni luultavasti niihin mittoihin kuin 1500-luvulta olevista kirjallisista lähteistä selviää, sillä piispa tarvitsi alustalaisia tuottamaan ruokatarpeita ja rakentamaan linnaa voidakseen viettää hänen arvolleen sopivaa elämää. Kuusisto oli Piikkiön kappeliseurakuntana 1653–1863 ja 1885–1914. Oma kuntansa Kuusistosta tuli 1914.

Kuusiston historian merkittävin rakennus oli aikoinaan keskiaikainen piispanlinna, jonka Ruotsin kuningas uskonpuhdistuksen aikoihin 1500-luvulla antoi repiä raunioiksi. Tunnelmallinen puukirkko kirkko rakennettiin ilmeisesti sitä edeltäneen aiemman kirkon hirsistä samalle paikalle. Aikoinaan everstin virkatalona toiminut rakennus puolestaan tunnetaan nykyisin Kuusiston kartanona. Molemmat rakennukset ovat 1700-luvulta. 1900-luvun alkupuolella saarella oli muutamia kartanoita ja maatiloja. Asukkaita oli 500 ja määrä kasvoi kesäisin parilla sadalla huvila-asukkaalla. Matkaa Kuusistosta Turkuun pidettiin 1900-luvun alussa pitkänä ja tänne kuljettiin lautalla nykyisen sillan kohdalta. Kuusiston siltaa aloitettiin rakentamaan vuonna 1931. Kuusisto liitettiin Kaarinan kuntaan vuonna 1946.

Kuusiston saari on vehreä ja sen suojaisilla alueilla kasvaa runsaasti tammia. Saaren sisäosissa on jylhiä kallioita, joilla kasvaa komeaa mäntymetsää. Jo melkein kuivunut Kuusistonjärvi saaren keskiosissa laskee vetensä laajan peltoaukean läpi Kirjalansalmen Kirkkorantaan.

Katso video Rövarholmasta

Kuusistoa Empon (Ämboda) kohdalla, mantereen puolella näkyy mm. nykyistä uimarannan aluetta. Kartta vuodelta 1918.

Kuusistossa on 13 kylää, joista monen alkuperäinen nimi on ollut ruotsinkielinen.

  • Empo (Ämboda)
  • Finby
  • Isokylä (Storby)
  • Joensuu (Åminne)
  • Jullas
  • Järvenkylä (Träskby)
  • Korsnainen (Korsnäs)
  • Kalliola (Krogsby)
  • Kylliäinen
  • Kerromi (Kärrom)
  • Munkke (Munkäng)
  • Rävnäs (Räfnäs)
  • Vuolahti

Empon asuinalue syntyy

1950-luvun loppuun asti oli Empossa enimmäkseen kesäasutusta. Ämbodan maatila myyntiin valtiolle vuonna 1954 ja kuuden vuoden jälkeen oli alueelle kaavoitettu 144 omakotitalon asuinalue ja myöhemmin tontteja kaavoitettiin lisää, niiden määrä nousi 180:een.  Tontit olivat suuria ja ympäristö tarjosi niin niitty- ja peltomaisemaa kuin metsäisiä palstoja. Entisen Ämbodan tilan Pohjoissalmen ranta-alue oli alueen asukkaiden yhteinen virkistysalue.

Empon rakentaminen on jatkunut 60-luvulta tähän päivään saakka ja jatkuu yhä. Suuri laajennus tapahtui   vuonna 2002, kun uuden Lounais-Empon alueen ensimmäiset sata omakotitonttia tulivat myyntiin. Viime vuosina Empoon on kaavoitettu myös runsaasti täydennysrakentamista. Kaunis luonto ja meren läheisyys vetävät puoleensa yhä uusia sukupolvia yhteiskunnan eri aloilta ja Emposta on kehittynyt arvostettu asuinalue.

Empon kasvu 60-luvun pienestä kylästä viihtyisäksi asuinalueeksi on muuttanut maisemaa, kun asukasmäärä on moninkertaistunut. Väkiluvun kasvusta huolimatta alue on säilynyt siistinä ja rauhallisena paikkana, jossa voi turvallisin mielin liikkua mihin aikaan tahansa vuorokaudesta tahansa. Empon vehreä ja rauhallinen ympäristö, monipuolinen luonto ja meren läheisyys ovat tehneet alueesta houkuttelevan ja alueen vetovoimaisuus jatkuu edelleen. Empossa viihdytään hyvin.

Omakotiyhdistys perustetaan

Empon asukkaat perustivat vuonna 1963 omakotiyhdistyksen, jonka tarkoituksena oli alueen asukkaiden asumisviihtyvyydestä huolehtiminen. Nykyään jäsenenä yhdistyksessä on noin 200 taloutta. Yhdistys toimii alueen asukkaitten etujen ajajana ja pyrkii lisäämään viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä, ympäristöä unohtamatta.

Yhdistys järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja retkiä kaiken ikäisille empolaisille ja pitää aktiivisesti yhteyttä kaupungin ja valtion viranomaisiin asuinaluetta koskevissa asioissa. Emposta onkin vuosien aikana kehittynyt tiivis ja yhteisöllinen asuinalue, joka on kehittänyt alueensa asioita ja järjestänyt monenlaisia tapahtumia ja yhteistoimintaa.

Kuusiston peruskartta

Kuusiston kartta vuodelta 1955